| Kymi/Mäntyharju
-kanavaparin liikenteen lastipotentiaaliselvitys ympärivuotisessa
liikenteessä toimivalle tankki/konttialukselle tai
-proomuyhdistelmälle
Selvityksen tavoitteena
oli uuden sisävesille suunnitellun tankki/konttialuksen ja
tankki/proomun lastipotentiaalin selvittäminen uusien Kymijoen ja
Mäntyharjun kanavahankkeiden toteutuessa Järvi-Suomen ja
Päijänteen alueilla. Tämä ns. DAS –alustyyppi (Double Acting
Ship) toimisi ympärivuotisesti (jääluokka 1 A) ja kuljettaisi
tyhjiä kontteja kansilastina esim. Kotkasta ja öljylasteja
Sköldvikistä sisävesisatamiin ja täysiä kontteja
sisävesisatamista Kotkan satamaan. Alus on tyypiltään joko 2100
TDW tankkialus tai 1300 TDW tankkiproomu.
Vaikutusalueeseen kuuluvat tässä
selvityksessä seuraavat maakunnat:
- Päijät-Häme (7)
- Kymenlaakso, kolmannes (8)
- Etelä-Karjala (9)
- Etelä-Savo (10)
- Pohjois-Savo (11)
- Pohjois-Karjala (12)
- Keski-Suomi (13)
- Kainuu, puolet (18)
Vaikutusalueella asuu
noin 25 % Suomen väestöstä ja siellä tuotetaan 22 % Suomen koko
teollisuuden jalostusarvosta.
Polttoaineiden
potentiaalinen kuljetustarve on selvitetty kulutus per capita –periaatteella
Kymi/Mäntyharju –kanavaparin vaikutusalueella sijaitsevissa
maakunnissa.
Metsäteollisuuden
potentiaali (kontitettava sahatavara, paperi) on selvitetty Saimaan
ja Päijänteen alueen tuotantolukujen ja vientilukujen avulla.
Muiden aluksella
kuljetettavaksi soveltuvien tavaralajien selvittämiseksi on
käytetty lähtökohtana Pohjois-Savon logistiikkatutkimuksen
yksityiskohtaista aineistoa, joka on laajennettu koko
vaikutusalueelle maakunnallisten bruttokansantuotteiden suhteessa.
Selvityksessä on
käytetty aiemmissa selvityksissä käytettyä ko. kanavaparin
vaikutusaluetta muutamin tarkennuksin. Tiedot on analysoitu ja
esitetty maakunnittain lukuun ottamatta Kainuuta ja Kymenlaaksoa:
Kainuusta kanavan vaikutusalueeseen on sisällytetty vain eteläosa
(puolet) ja Kymenlaaksosta pohjoisin osa (kolmannes). Kriteerinä
Kymenlaakson ja Kainuun osalta on käytetty mm. metsäteollisuuden
sijaintia kanaviin nähden. Samoin mukaan on otettu
metsäteollisuuden osalta osa Pirkanmaasta (vaikutusalueen
tuotantolaitokset).
Vuonna 1998 Saimaan
kanavan tavaraliikenne oli noin 1,6 milj. tn/v. Taulukossa 7.1 on
esitetty yhteenveto edellä esitetyistä kanavakuljetusten
potentiaaleista ympärivuotisesti toimivalle tankki/konttialukselle.
Potentiaali on kaiken kaikkiaan noin 18 miljoonan tonnin luokkaa.
Tämä tutkimus ei ota kantaa siihen, mitkä näistä
tavararyhmistä mm. logistisista, ympäristöllisistä,
toimialoittaisista, maantieteellisistä yms. vaatimuksista tai
syistä riippuen ovat mahdollisia tai kannattavia kuljettaa
kyseisellä alustyypillä Mäntyharjun ja Kymijoen kanavien kautta.
Tarkastelun kohteena ovat ainoastaan vaikutusalueen
kuljetuspotentiaalit.
Taulukko 7.1.
Yhteenveto kuljetuspotentiaaleista (miljoonaa tonnia).
|
tavaralajiryhmä |
tuonti |
vienti |
yhteensä |
|
1. kevyet polttoaineet |
1,5 |
- |
1,5 |
|
2. metsäteollisuuden
raaka-aineet |
2,0 |
- |
2,0 |
|
3. metsäteollisuuden
tuotteet* |
- |
13,4 |
13,4 |
|
4. muu konttitavara* |
0,2 |
0,1 |
0,3 |
|
5. muu
kappale-/bulktavara* |
- |
0,7 |
0,7 |
|
6. Venäjän kuljetukset |
0,2 |
- |
0,2 |
|
Yhteensä |
3,9 |
14,2 |
18,1 |
* =
konttikuljetuspotentiaalia
Taulukon 7.1 laskelmien
perusteet ovat seuraavat (viittaus taulukon numerointiin):
- Laskutapa = Kevyiden
polttonesteiden keskimääräinen kulutus Suomessa per capita on
kerrottu kanavaparin vaikutusalueen väestömäärällä.
- Vaikutusalueen metsäteollisuuden
tuonnin määrä. Sisältää energiapuun kuljetuspotentiaalin
3,5 miljoonaa tonnia, josta kanavakuljetuksiin soveltuisi
parhaiten noin 1,5 miljoonan tonnin osuus. Energiapuun
kuljettaminen pitkiä matkoja on tällä hetkellä
kannattamatonta, mutta tilanne eri energiamuotojen käytön
kannattavuudessa saattaa tulevaisuudessa muuttua. Tämän vuoksi
se on laskettu potentiaaliin mukaan. Sahojen tuottamaa
sivutuotepuuta (5,5 milj. tn/v) ei ole laskelmissa mukana, koska
se käytetään tällä hetkellä valta osin paikallisesti.
- Vaikutusalueen metsäteollisuuden
viennin määrä. Konttikuljetuspotentiaalia.
- Muu konttitavara = muiden
teollisuuden alojen kuin metsäteollisuuden konttikuljetuksiin
mahdollisesti soveltuvat tuotteet (karkea arvio). Laskutapa:
Pohjois-Savon logistiikkaselvityksen Pohjois-Savon
kuljetuspotentiaali on laajennettu kanavan vaikutusalueelle
maakuntien bruttokansantuotteiden suhteessa.
- Lähteenä aiemmat selvitykset.
Muu kuin metsäteollisuus. Osa on konttikuljetuspotentiaalia.
- Arvioitu Savo-Karjalan
kansainvälisen maantieliikenteen tutkimuksen avulla. Kotkaan ja
Haminaan Niiralan ja Vartiuksen raja-asemien kautta suuntautuvat
kuorma-autokuljetukset.
- Muita huomioita:
Ostopolttoaineista turpeen kulutus on Suomessa kokonaisuudessaan
2 milj. tn/v. Kanavien vaikutusalueen osuus väestöjakauman
mukaisesti olisi noin 0,5 miljoonaa tonnia. Tämä luku ei ole
mukana taulukon kuljetuspotentiaalissa, koska potentiaali on
vielä vähäinen ja paikallinen. Tulevaisuudessa tilanne
saattaa kuitenkin muuttua.
Seuraavana on esitetty
joitakin yleisiä selvitystä ja sen tulosten tulkintaa koskevia
huomioita:
- Selvityksen tarkoituksena oli
selvittää ainoastaan kuljetuspotentiaalit. Tässä huomioitiin
myös se potentiaali, mikä tulevaisuudessa voisi olla
kannattavaa kuljettaa ko. kanavilla.
- Arvio ns. muiden tavaralajien
konttikuljetusten potentiaalista perustuu Pohjois-Savon
tilanteeseen, joka on painotettu maakuntien
bruttokansantuotteilla. Tarkan potentiaalin selvittäminen
vaatisi Pohjois-Savon logistiikkaselvityksen kaltaisen
erillisselvityksen kustakin maakunnasta, jota ei
käytettävissä olleessa ajassa eikä resurssein voitu tehdä.
- Kanavien vaikutusalueen rajaus
vaikuttaa huomattavasti kuljetuspotentiaaleihin. Vaikutusalue
saattaa laajeta tai päinvastoin toimintaan vaikuttavien
taloudellisten, logististen ja ympäristöllisten tekijöiden
muuttuessa (ympäristöarvot, energiamuotojen hintakehitys,
varannot, yritysten logistiikkastrategiat, asiakkaiden
toimitusvaatimukset, tuotannon teknologiset muutokset jne.).
Kyseessä on eri kuljetusjärjestelmien kannattavuus ja
palvelukyky eri tilanteissa.
- Tässä ei oteta kantaa
tarkasteltavan kuljetusjärjestelmän kilpailukykyyn verrattuna
muihin järjestelmiin, eikä järjestelmien taustalla olevien
yritysten logististen strategioiden ja järjestelmien
vaatimuksiin.
Nykyinen 1,6 milj.tonnin
kanavaliikenteen osuus kuljetuksista vastaa noin 9 %:a koko
potentiaalista. Vienti- ja tuontipotentiaalit ovat epätasapainossa
siten, että viennin potentiaali on huomattavasti suurempi. Lisäksi
Venäjän tuonti on saman suuntaista kuin teollisuuden vienti.
Yritysten
logistiikkajärjestelmät ovat muuttuneet yhä enemmän
asiakasohjautuviksi, jolloin toimituserät pienenevät ja
toimitusten tiheys kasvaa. Tankki/konttialus saattaa pystyä nopean
satamakiertonsa avulla vastaamaan näihin vaatimuksiin, ainakin
joidenkin teollisuudenalojen osalta. Keskeinen kysymys on
lastinantajien halukkuus kuljettaa esim. kevyitä polttoöljyjä
vesiteitse.
Tulevaisuudessa esim.
energiapuun osuus voi kasvaa huomattavasti. Todellinen
kuljetuspotentiaali syntyy tuotteittain realistisen
kuljetusmuotojakauman ja Hamina-Kotka-satamien suoritteiden
perusteella. Tällä perusteella voidaan määrittää tarvittava
DAS-alusten määrä.
Kanavahankkeen
välittömiä työllisyysvaikutuksia voidaan pohtia esimerkiksi
"Transitoliikenteen kansantaloudelliset vaikutukset"
-tutkimuksen avulla. Ko. liikenneministeriön tutkimuksessa on
selvitetty mm. transitoliikenteen työllisyysvaikutusta
kuljetusketjussa toimiville eri osapuolille. Näistä osapuolista
tähän tarkasteluun otetaan mukaan meriliikenne, satamalaitokset,
ahtaus, nesteoperointi, huolinta ja tavaran jatkokäsittely sekä
valtio (MKL, Tulli, luotsaus, väylänhoito, tullaus, jne). LM:n
tutkimuksesta laskettuna transitoliikenne työllistää näitä
osapuolia yhteensä 1,7 henkilöä kymmentätuhatta kuljetettua
tavaratonnia kohden. Tästä voidaan laskea kanavaliikenteen
operoinnin työllistäväksi vaikutukseksi, mikäli koko
kuljetuspotentiaali kuljetettaisiin kanavia pitkin, 2500 henkilöä.
Tämä työllistävä vaikutus kattaa siis ainoastaan
kanavaliikenteen operatiivisen toiminnan. Tässä ei myöskään
arvioida kanavaliikenteen toteuttamisen kokonaisvaikutusta
työllisyyteen. Toisin sanoen työllisyys saattaa vähetä muilla
kuljetusmuodoilla. Toisaalta esim. merisatamien toimintoihin yms. ei
hankkeella liene reaalista työllistävää vaikutusta, koska tavara
kulkee jo nyt merisatamien kautta.
Luonnollisesti
sisävesiliikenne poikkeaa ominaisuuksiltaan transitoliikenteestä,
joten arvio on vain karkea ja suuntaa antava. Tässä ei arvioida
kanavien tai uusien alusten rakentamisen ja suunnittelun
työllistävää vaikutusta.
Paluu Referenssit -sivulle
|