Pohjois-Savon logistiikkaselvitys

Pohjois-Savon liitto ja Savo-Karjalan tiepiiri käynnistivät joulukuussa 1999 Pohjois-Savon liikennejärjestelmäsuunnittelua palvelevan Pohjois-Savon logistiikkaselvityksen. Selvityksen tavoitteena oli tuottaa tietoa Pohjois-Savon kuljetuksista ja logistiikasta liikennejärjestelmäsuunnittelun tarpeisiin sekä kartoittaa logistiikan yhteistyön avulla tapahtuvia kehittämismahdollisuuksia. projektin loppuraportti valmistui syyskuussa 2000.

Projektin ohjausryhmänä toimi liikennejärjestelmäsuunnittelun ohjausryhmä, joka edusti laajasti Pohjois-Savon alueen eri viranomaistahoja, elinkeinoelämää ja eri kuljetusmuotoja. Lisäksi projektilla oli työryhmä. Tutkimusorganisaationa projektissa toimi LT-Kuopio Oy, jossa projektipäällikkönä toimi FM N.N..

Pohjois-Savon logistiikkaselvityksen tavoitteena oli tuottaa tietoa Pohjois-Savon kuljetuksista ja logistiikasta liikennejärjestelmäsuunnittelun tarpeisiin sekä yhteistyön avulla tapahtuvien logistiikan kehittämismahdollisuuksien kartoittaminen.

Logistiikalla tarkoitetaan materiaalivirtojen ja niihin liittyvien pääoma- ja tietovirtojen hallintaa hankintalähteiltä asiakkaille. Logistisilla palveluilla tarkoitetaan materiaalivirtoihin liittyviä kuljetus-, varastointi-, kierrätys-, lisäarvo- ja tietoliikennepalveluja. Logistiikan palveluihin voidaan laskea myös alan koulutus- ja konsultointipalvelut. Logistiikkajärjestelmänä voidaan pitää niiden tekijöiden integroitua kokonaisuutta, jotka osallistuvat tietyn yksikön logistiikan toteuttamiseen. Logistiikkakeskus on linkki eri kuljetusmuotojen ja pitkän ja lyhyen matkan kuljetusten välillä. Logistiikkakeskus tuottaa asiakkaalle lisäarvopalveluja ja välittää yhteistoiminnan kautta saatavan mittakaavaedun (huokeammat hinnat) asiakkaalle. Tässä tutkimuksessa logistiikkakeskuksella tarkoitetaan laajasti eri yhteistyömuodot kattavaa yritysten välistä alueellista logistiikkayhteistyötä. Logistiikkakeskukset (-yhteistyö) voidaan jaotella maantieteellisen toiminta-alueen ja toiminnan yhtenäisyyden (virtuaalinen, verkostoitunut, konkreettinen) avulla.

Pohjois-Savoon kuljetettiin vuonna 1999 yhteensä noin 8,4 miljoonaa tonnia tavaraa. Vastaavasti Pohjois-Savosta kuljetettiin noin 6,8 miljoonaa tonnia. Pohjois-Savon rajat ylittävät kuljetukset olivat yhteensä noin 15,2 miljoonaa tonnia. Lähes 70 % kuljetuksista tapahtui maanteitse. Rautateiden osuus oli 27 %. Muiden kuljetusmuotojen osuus kuljetetuista tavaratonneista oli vähäinen.

Rautatiekuljetuksissa nimenomaan yhdistettyjen kuljetusten kehittäminen palvelee logistiikan kehittämistä Pohjois-Savossa. Vesitiekuljetusten kehittymisen kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat Kymen ja Mäntyharjun kanavahankkeiden toteutuminen, ympärivuotisen linjaliikenteen aikaansaaminen ja suunniteltujen uusien monikäyttöisten DASH -alusten mahdollisuudet kilpailla kuljetuksista. Lentoliikenteessä logistiikan kehittämisen ongelmana on säännöllisesti kuljetettavien tavaraerien vähäisyys Pohjois-Savossa.

Selvityksen pääaineisto kerättiin Pohjois-Savon teollisuus-, tukkukauppa- ja kuljetusyrityksille suunnatulla kyselyllä. Lisäksi haastateltiin yritysten ja elinkeinoelämän asiantuntijoita. Kyselyyn vastanneet teollisuusyritykset kuljettivat vuonna 1999 yhteensä lähes 4 miljoonaa tonnia tavaraa. Kuljetuksista suurin osa oli kotimaankuljetuksia. Vastanneiden yritysten kuljetukset kattavat noin 40 % Pohjois-Savon teollisuuden maantiekuljetuksista ja 28 % kaikista kuljetuksista. Kotimaan kuljetusten yleisimmät tavaralajit olivat puuraaka-aine, metallijalosteet, lannoitteet, maa-ainekset ja rakennusmateriaali. Pääasiallinen kuljetusmuoto oli autokuljetus. Yritykset vastasivat suurelta osin itse tavaran toimittamisesta ostajalle viennissä. Tuonnissa käytäntö vaihteli. Ainoastaan kahdeksalla teollisuusyrityksellä oli olemassa kirjallinen logistiikan strategia. Kuljetusmuodon valinnassa kokonaishinta oli määräävin peruste. Seuraavina mainittiin täsmällisyys, luotettavuus, nopeus ja joustavuus.

Vastanneiden teollisuusyritysten raaka-aine-, puolivalmiste- ja tuotevarastojen (yhteensä 120 kpl) yhteenlaskettu arvo oli vastausten mukaan noin 238 miljoonaa markkaa. Valtaosa niistä sijaitsee Pohjois-Savossa. Teollisuusyritysten jakelulogistiikassa varastoinnin merkitys on pienempi kuin hankintalogistiikassa. Logistiikan kustannukset vastanneissa teollisuusyrityksissä olivat keskimäärin 11,2 % liikevaihdosta. Toimialoittaiset vaihtelut olivat suuria. Pohjois-Savon teollisuusyritysten logistiset kustannukset ovat vajaan prosenttiyksikön verran korkeammat kuin keskimäärin Suomessa. ATK –järjestelmistä OVT –järjestelmä (organisaatioiden välinen tiedonsiirto) on Pohjois-Savon yrityksissä huomattavasti harvemmin käytössä kuin keskimäärin Suomessa.

Tukkukauppojen hankintakuljetukset tulevat valtaosin Helsingistä ja Pohjois-Savosta sekä toissijaisesti Turusta ja Tampereelta. Jakelu tapahtuu pääosin Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan. Kuljetusyritysten kuljetusten täyttöaste eri reiteillä vaihteli 50 ja 90 prosentin välillä.

Sekä teollisuusyrityksissä että logistiikan palveluyrityksissä (tukkukaupat ja kuljetusyritykset) suurimpien ongelmien joukossa mainittiin riittämättömät logistiikan analysointityökalut, yhteistyön vähäisyys (sekä yrityksen sisällä että asiakkaiden/toimittajien suuntaan), riittämättömät informaatiojärjestelmät sekä toiminnalliset ja organisatoriset rajoitteet. Johdon sitoutumisen puute mainittiin kuljetus- ja teollisuusyrityksissä sekä uuden teknologian vastustus kuljetusyrityksissä. Henkilöstön riittämätön logistiikan tuntemus nähtiin suurimmaksi ongelmaksi teollisuudessa. Teollisuusyritysten osalta suoritettiin vertailua Suomen keskimääräiseen tilanteeseen, johon verrattuna ongelmista korostuivat juuri henkilöstön riittämätön koulutus ja logistiikan tuntemus sekä johdon tietämättömyys logistiikan merkityksestä . Edellä mainitut ongelmat heijastuivat kehittämiskohteina ja ne liittyvät osittain toisiinsa.

Tärkeimpinä kehittämiskohteina teollisuusyritykset näkivät kuljetuskustannusten minimoinnin, yhteistyön kehittämisen tavarantoimittajien kanssa, kulutuskysynnän ennustamisen parantamisen, tiedonsiirron kehittämisen, hankintojen suunnittelun ja hallinnan kehittämisen, varastojen vähentämisen sekä toimitusnopeuden lisäämisen. Osa teollisuusyrityksistä piti nykyisiä kuljetuskustannuksia liian kalliina. Hankintojen hallintaa pyritään parantamaan mm. kehittämällä pitkäaikaisia yhteistyösuhteita tavarantoimittajien kanssa. Varastojen vähentäminen edellyttää toimitusnopeuden ja –varmuuden lisäämistä. Tiedonhallinnan kehittämiseen liittyvät informaatiojärjestelmien ongelmat samoin kuin riittämättömät logistiikan analysointityökalut. Logistiikan palveluyritysten kehittämiskohteissa tulivat esiin samat painotukset kuin teollisuusyrityksillä eli tietojärjestelmien kehittäminen, yhteistyön kehittäminen sekä kuljetusten tehostaminen kuljetuseriä optimoimalla kuljetuskustannusten minimoimiseksi. Logistiikkaan ja sen kehittämiseen ei panosteta kaikissa teollisuusyrityksissä riittävästi: Logistiikka nähdään usein edelleenkin pelkkänä kustannustekijänä eikä sen mahdollisuuksia esimerkiksi lisäarvon tuottamisen ja kilpailukyvyn parantamisen kannalta monipuolisesti pohdita. Logistiikka ei ole riittävän kiinteä osa yritysstrategiaa.

Kyselyyn vastanneista teollisuusyrityksistä 19 (36 %) ja kaikki kyselyyn osallistuneet logistiikkapalveluyritykset olivat kiinnostuneita osallistumaan alueelliseen logistiikkayhteistyöhön. Logistiikkayhteistyöstä kiinnostuneet teollisuusyritykset odottivat siltä erityisesti tieliikenteen ja muiden kuljetusmuotojen kuljetuspalveluja, huolinta- ja rahtauspalveluja sekä koulutuspalveluja. Kaiken kaikkiaan haluttujen palvelujen kirjo on varsin suuri. Tämä osoittaa logistiikan ulkoistamishalukkuutta ja kysyntää logistiikan palveluiden määrän kasvattamiselle. Muutamat teollisuusyritykset olivat myös valmiita tarjoamaan logistisia palveluja, lähinnä kuljetus-, varastointi- ja kokoonpanopalveluja, logistiikkayhteistyön kautta. Kuljetusyritykset odottivat logistiikkayhteistyöltä mm. muiden kuljetusmuotojen kuljetuspalveluja, huolinta- ja rahtauspalveluja, myynti- ja markkinointipalveluja sekä koulutuspalveluja. Vastaavasti logistiikkayhteistyön kautta tarjottavia palveluja olivat erityisesti tieliikenteen kuljetuspalvelut, huolinta- ja rahtauspalvelut, varastohotellipalvelut sekä myynti- ja markkinointipalvelut. Tukkukaupat odottavat logistiikkayhteistyöltä erityisesti koulutuspalveluja ja toissijaisesti tieliikenteen kuljetuspalveluja. Tarjottavat palvelut olisivat niin ikään kuljetuspalvelut, mutta myös tavaran vastaanotto- ja lähettämöpalvelut. Kaiken kaikkiaan lähes kaikkia odotettuja palveluja tarjottiin logistiikkayhteistyön kautta. Myös päätoimialojen (teollisuus, kuljetukset, tukkukauppa) sisällä oli samojen palvelujen tarvitsijoita ja tarjoajia. Logistiikkayhteistyön avulla palveluiden tarjonnan ja kysynnän kohtaamista voidaan edistää.

Tutkimuksessa haastateltiin seitsemää alueen elinkeinoelämän asiantuntijaa laajemman näkemyksen saamiseksi Pohjois-Savon yritysten logistiikasta ja sen tilasta. Alueen ongelmista tuotiin esille kuljetusvirtojen ohuus ja paluukuljetusten vähäisyys. Paluukuljetusten vaikeudet johtuvat mm. eri tavaralajien vaikeasta yhdisteltävyydestä, aikataulujen erilaisuuksista sekä pohjois-etelä suuntaisten kuljetusten epätasapainoista eri lastityypeillä. Lisäksi tietojärjestelmien vähäisyys ja vähäinen hyödyntäminen nähtiin ongelmallisiksi. Tärkeimpinä logistiikan kehittämiskohteina alueen kannalta mainittiin mm. logistiikkapalvelujen tarjonnan lisääminen, eri tavaraerien yhdisteltävyyden parantaminen, meno-paluu –kuljetusten kehittäminen sekä yhteistyön kehittäminen hajanaisten kuljetusvirtojen yhdistämiseksi, tiedonhallinnan ja kuljetusten välityksen tehostamiseksi sekä hankintalogistiikan parantamiseksi. Logistiikkayhteistyön kautta tarjottavissa palveluissa korostettiin laaja-alaista ja kokonaisvaltaista, tehokasta palvelutarjontaa. Erityisesti mainittiin tiedonhallinnan ja kuljetusten organisointipalvelut, kuljetusketjujen järjestelypalvelut, tietotekniikan palvelut, työvoiman vuokraus ja keräily/varastointi. Haastateltujen asiantuntijoiden näkemykset tukevat valtaosin edellä esitettyjä yritysten esille tuomia näkemyksiä palvelutarjonnasta. Erityisesti tiedonhallinta, koulutus ja logistiikan organisointi yhteistoiminnan avulla ovat avainalueita myös ongelmien ja kehittämisen suhteen. Logistiikan kehittämiseksi ei aina tarvita kalliita järjestelmiä vaan parantumista ja tehostumista voi saada aikaan myös pienin toimenpitein esimerkiksi asenteiden muuttamisella sekä yritysjohdon ja henkilöstön sitoutumisella logistiikan kehittämiseen. Kehittämistoiminnan on lähdettävä liikkeelle oikeasta päästä, jotta uusista toimintamalleista ja teknologioista saadaan riittävä hyöty.

Yrityskyselyn ja haastattelujen perusteella Pohjois-Savossa on eniten kysyntää virtuaaliselle tai verkostoituneelle logistiikkayhteistyölle. Yhteistyön on kuitenkin johdettava konkreettisiin hyötyihin. Toiminnan tulee lisäksi olla maakuntalähtöistä, mutta myös kansainvälistä. Omistuspohjan tulee olla joko julkinen/yksityinen tai yksityinen.

Logistiikan tietämyksen liian alhainen taso koettiin sekä yrityksissä että muilla asiantuntijatahoilla suureksi ongelmaksi. Samoin kuin tähän liittyen johdon sitoutumisen puute logistiikan kehittämiseen, mitä taas kuvaa logistiikan seurantajärjestelmien ja informaatiojärjestelmien vähäisyys sekä toiminnalliset kehittämistarpeet. Paras lähtökohta logistiikan yhteistoiminnalle on koulutusyhteistyön aloittaminen. Logistiikan tietämyksen parantaminen on perusta muulle logistiikan kehittämistoiminnalle.

Tutkimuksen tulosten pohjalta ensisijaisia toimenpiteitä logistiikan kehittämiseksi ja yhteistoiminnan aikaansaamiseksi Pohjois-Savossa ovat seuraavat:

1. Logistiikan tietämyksen ja osaamisen kehittämisprojekti

• Koulutus- ja osaamistarveselvityksen tekeminen sekä tältä pohjalta opetussisällön ja koulutusyhteistyön organisointi
• Yritysten sitouttaminen logistiikkayhteistyöhön

2. Logistiikkayhteistyöprojekti

• Projektin perustaminen logistiikkayhteistyön aikaansaamiseksi
• virtuaalisen tai verkostoituneen logistiikkayhteistyön / logistiikkakeskuksen perustaminen alueelle

Em. projektit on toteutettava kiinteässä yhteistyössä siten, että logistiikan tietämyksen ja osaamisen kehittämisprojekti palvelee mahdollisimman tehokkaasti logistiikkayhteistyön aikaansaamista.