Länsimetro parantaa Helsingin esikaupunkien ja Etelä-Espoon välisen joukkoliikenteen palvelutasoa ja lisää joukkoliikenteen kysyntää. Toisaalta kantakaupungin ja Espoon välillä sujuvan ja vaihdottoman bussijärjestelmän korvaaminen metrojärjestelmällä vähentää matkojen määrää. Metrojärjestelmä siirtää osan Helsingin keskustan työpaikoista ja palveluista metron varteen Etelä-Espooseen. Mallin mukaan Itäkeskus-ilmiö voisi toistua myös lännessä. Kun Etelä-Espoon asema aluekeskuksena vahvistuu, suurempi osa työmatkoista suuntautuu sinne. Länsimetro yhdistää koko Helsingin seudun rannikon asumis- ja työssäkäyntimarkkinoita. Etelä-Espoon alueella asukasmäärien muutokset vaihtelevat alueittain. Testi toi esiin, miten tärkeää länsimetron liikennejärjestelmän yksityiskohtaisempi kuvaaminen olisi. Mallissa olisi myös otettava huomioon metron rakentamisesta seuraavat muutokset kaavoituksessa.
Kuva 8. Työpaikkojen kokonaismäärien absoluuttiset ja suhteelliset
muutokset osa-alueittain Länsimetro-testissä vuonna 2010 perusennusteeseen verrattuna.
Katso myös liitekuvat
Toimenpide
Länsimetro-testissä metroa on jatkettu Ruoholahdesta . Metro liikennöi ovälein. Länsiväylän suunnan bussilinjasto
muuttuu liityntälinjastoksi metroasemille ja muualla Espoon bussilinjastossa tarkistetaan
joitakin vuorovälejä. Länsimetro on käytössä vuodesta 2000 alkaen.
Vaikutukset liikenteeseen
Etelä-Espoon bussijärjestelmän korvaaminen metrolla lisää
iltaruuhkassa tälle alueelle päättyviä joukkoliikennematkoja 11 prosenttia lähinnä
kevyen liikenteen kustannuksella. Etelä-Espoosta alkavat joukkoliikennematkat
lisääntyvät viisi prosenttia. Kantakaupungin ja Espoon välillä sujuvan ja
vaihdottoman bussijärjestelmän korvaaminen metrojärjestelmällä vähentää matkojen
määrää. Etelä-Espoon ja kantakaupungin välillä joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus
laskee 1,6-2,1 prosenttiyksikköä, vaikka yhteenlaskettuna Etelä-Espoosta lähtevien ja
päättyvien matkojen joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus kasvaa 1,2-2,4
prosenttiyksikköä. Metrojärjestelmä parantaa siis Helsingin kantakaupungin
ulkopuolisten alueiden ja Etelä-Espoon välistä tavoitettavuutta.
Autoliikenteen matkojen keskipituus ei iltaruuhkassa muutu. Koska
Etelä-Espoon metromatkat ovat keskimäärin muita raideliikennematkoja lyhyempiä,
raideliikenteen matkanpituudet laskevat neljä prosenttia. Bussiliikenteen matkanpituudet
lyhentyvät kolme prosenttia, sillä pitkiä matkoja tehdään metrolla useammin kuin
perusennusteessa. Päiväliikenteessä raidematkat lyhenevät kaksi prosenttia ja
bussimatkat neljä prosenttia.
Testitulokset korostavat toimenpiteen kuvauksen merkitystä, eli sitä
miten bussi- ja metrojärjestelmien yksityiskohdat on mallissa kuvattu. Jos tulokset
halutaan saada tarkoiksi, kuvaukseen kannattaisi käyttää jo olemassaolevien
yksityiskohtaisten liikennemallien aikamatriiseja.
Vaikutukset maankäyttöön
Autottomien asuntokuntien määrä vähenee Tapiolan-Haukilahden
alueella ja lisääntyy Espoonlahden-Kauklahden alueella. Vastaavasti autollisten
asuntokuntien määrä vähenee Espoonlahden, Matinkylän ja Kauklahden alueilla ja
lisääntyy keskustan lähialueille. Asuntokuntien kokonaismäärä kasvaa jonkin verran
metroasemien ympäristössä, esimerkiksi Matinkylässä.
Kokonaistyöpaikkojen lisäys keskittyy Etelä-Espooseen metroradan
varteen. Suurinta lisäys on Matinkylässä, jossa työpaikkojen määrä kasvaa noin
kuusi prosenttia (kuva 8). Kaiken kaikkiaan työpaikkoja syntyy Etelä-Espooseen noin
tuhat enemmän kuin perusennusteessa. Muualla pääkaupunkiseudulla työpaikat vähenevät
suhteellisesti yhtä paljon kaikkialla, mikä merkitsee lukumääräisesti suurinta
pudotusta tiheimmällä työpaikka-alueella eli Helsingin keskustassa. Vähittäiskauppa
siirtyy radan vaikutusalueelle huomattavassa määrin, mutta yksityiset palvelut reagoivat
vaimeammin.
Mallin mukaan metrojärjestelmä siirtää osan Helsingin keskustan
työpaikka- ja asiointitavoitettavuudesta Etelä-Espooseen. (Tavoitettavuus sisältää
liikennejärjestelmän palvelutason lisäksi työskentely- ja asiointimahdollisuuksien
määrän. Siksi työpaikkojen siirtyminen "siirtää" myös tavoitettavuutta.)
Testin mukaan länsimetro yhdistää koko pääkaupunkiseudun rannikon
asukas- ja työmarkkinoita. Vaikutus ulottuu myös yli pääkaupunkiseudun.
Mallin tuloksista nähdään jälleen työmatkaliikenteen vaikutus. Kun
työpaikkoja ja palveluita siirtyy metron varteen ja Etelä-Espoon painoarvo lisääntyy,
muuttavien yritysten työntekijät asettuvat asumaan osapuilleen aiempaa työmatkaansa
vastaavan etäisyyden päähän uudesta työpaikastaan. Vaikka malli käyttäytyy
loogisesti, se ei välttämättä ota huomioon kaikkia asuntokuntien sijoittumiseen
vaikuttavia tekijöitä.
Muutokset rakennuskannassa ovat pieniä, ja vuokrat muuttuvat kysynnän
muutosten seurauksena. Rakennuskannan muutokset pitkän aikavälin mallissa ovat hitaita,
eikä esimerkiksi hintojen nousu paljonkaan vaikuta niihin. Merkittävät tavoitettavuuden
muutokset saattavat siten heijastua voimakkaasti maan arvoon ja asumiskustannuksiin, joita
mitataan asunto- ja toimitilaneliövuokran avulla. Toimitilojen neliövuokrat keskustassa
laskevat kaksi prosenttia ja kasvavat Matinkylässä yhdeksän prosenttia.
Vähittäiskaupan neliövuokrat laskevat esimerkiksi Ruoholahdessa yhdeksän prosenttia ja
kasvavat Matinkylässä 27 prosenttia.
Testin yksinkertaisuuden vuoksi metroradan varren maankäyttöä ei erityisesti tuettu kaavoitustoimenpitein verrattuna perusennusteeseen, vaikka todellisuudessa niin toimittaisiinkin.
/ LT-Konsultit Oy - 19.8.1997