Tekoäly on osa ihmisten arkea

Harva meistä ehkä huomaakaan, miten tekoäly vaikuttaa arkipäiväisiin toimintoihin elämässämme. Esimerkiksi älypuhelimet, sähköposti ja muut digitaaliset palvelut ovat kehittyneet nykyaikaiselle tasolla osittain tekoälyn ansiosta. Tekoäly on tietotekniikasta peräisin oleva termi, jolla tarkoitetaan koneita tai ohjelmia, jotka pystyvät suoriutumaan tehtävistä matkimalla ihmisen logiikkaa tai tajuntaa. Ne pystyvät hoitamaan älykkyyttä vaativia toimintoja osittain jopa itsenäisesti. Tekoäly pohjautuu pitkälti koneille annetun datan oppimiseen ja sen mukaan toimimiseen.

Tekoäly on osa ihmisten arkea

Miten tekoälyä käytetään nykypäivänä?

Tekoäly on mukana useimpien ihmisten elämässä, mutta monesti heidän tietämättään. Sen tarkoitus on periaatteessa tehdä ihmisten elämästä helpompaa; tekoäly voi hoitaa esimerkiksi rutiiniasiat käyttäjän puolesta. Sitä hyödynnetään erityisen paljon teollisuudessa, tiedonvälityksessä ja markkinoinnissa. Lääketieteessäkin tekoäly voi nopeuttaa tutkimuksia huomattavasti. Tulkitsemalla mm. röntgenkuvia se pystyy tunnistamaan osan sairauksista nopeammin kuin ihmissilmä. Tekoälyn tutkiminen alkoi jo 1950-luvulla ja erilaisia projekteja tekoälyn valmistamiseksi järjestettiin läpi vuosikymmenien. Vasta tietokoneen ja koneoppimisen kehittyessä 2000-luvun taitteessa tekoälyn todelliset hyödyt alkoivat näkyä selkeämmin. Vaikka Hollywood-elokuvat ja scifi-kirjat kuvasivatkin tekoälyä todellisena uhkana ihmisille, ei kehitys kuitenkaan ole vaarallista. Tekoäly on lähinnä hyödyllinen palvelija, joka voi parhaassa tapauksessa kohentaa ihmisten elämänlaatua ympäri maailmaa. Tavallinen ihminenkin turvautuu tekoälyyn monta kertaa päivässä. Esimerkiksi älypuhelinten sovellukset, kuten Siri, Facebook, Google-kartat tai Spotify, pohjaavat toimintonsa käyttäjien aiemmin tekemiin päätöksiin, kuviin tai muuhun dataan. Siksi onkin ehkäpä helpointa käsittää tekoäly jokapäiväisten sovellusten ansiosta. Facebookin toiminnoista on puhuttu paljon ja niiden takana häärii usein tekoäly. Selkeimmin se näkyy Facebookin käyttäjän uutisvirrassa näkyvissä viesteissä ja mainoksissa, jotka tekoäly valitsee käyttäjän kiinnostuksenkohteiden ja aikaisempien tykkäysten pohjalta. Verkkokauppa Amazon taas hyödyntää tekoälyä luodessaan asiakkailleen listoja suosituksista tai hakutuloksista. Listat muodostetaan asiakkaan aikaisempiin toimintoihin perustuen, joten eri käyttäjillä hakutulokset samoilla hakusanoilla voivat olla hyvinkin erilaiset. Vaikka tekoälyyn ei omalla kohdalla juurikaan tarvitse kiinnittää huomiota, on sitä silti mielenkiintoista seurata. Markkinointiyritykset hyödyntävät tekoälyä, jotta kuluttajille osataan tarjota heitä kiinnostavia mainoksia ja tuotteita. Tämä saattaa kuulostaa hieman pelottavaltakin, mutta ihmisten datan tutkintaan on asetettu sen verran rajoituksia, etteivät tekoälyn kehittäjät pääse seuraamaan ihmisten toimintaa läpikotaisin. Kehityksessä on otettava huomioon sekin, ettei käyttäjiltä kerätty data ole aina ole virheetöntä tai kuvaa täysin käyttäjien mieltymyksiä.

Onko tekoäly uhka vai mahdollisuus?

Tekoälyn vaarallisuus on nostettu pöydälle monen asiaan perehtyneen henkilön toimesta. Esimerkiksi kuuluisa fyysikko Stephen Hawking povasi synkkää tulevaisuutta; hänen mukaansa tekoäly voisi itsenäisesti kehittää itseään ja luomalla kopioita se voisi syrjäyttää ihmiset kokonaan. Teslaa luotsaava Elon Musk taas on maininnut tekoälyn kehittämiskilpailun johtavan pahimmillaan kolmannen maailmansodan syttymiseen. Suuret valtiot, kuten Kiina ja Venäjä, ovatkin hyvin kiinnostuneita tekoälyn kehittämisestä ja jopa Vladimir Putin on kommentoinut kovenevaa kilpailua toteamalla kehittelyn voittajan nousevalla samalla myös maailman valtiaaksi. Suomessakin on nähty monia lehtiotsikoita, joissa tekoälyn uhataan vievän suurimman osan nykyaikaisista työpaikoista. Tämä ei kuitenkaan ole aivan totta, vaikka joillain aloilla tekoäly onkin suuressa roolissa. Tuotantoteollisuudessa tekoäly voi korvata tietyt automaatiot ja esimerkiksi sosiaalialan palveluissa osa toistuvista tehtävistä voidaan antaa tekoälyn harteille. On puhuttu siitäkin, miten esimerkiksi asiakaspalveluammatit voivat kadota tekoälyn tarjotessa parasta mahdollista palvelua, mutta on vaikea kuvitella, että tekoäly pystyisi samaan sosiaaliseen kanssakäymiseen kuin ihmiset. Myös luovuutta ja kulttuurien tuntemusta vaativat tehtävät tuskin voidaan ikinä korvata tekoälyllä. Nähtäväksi kuitenkin jää, miten tekoäly tulevaisuudessa tulee vaikuttamaan ihmisten elämään.

Onko tekoäly uhka vai mahdollisuus?