Robotit tulevat – oletko valmis?

Automaatiosta, analytiikasta ja robottien maailmanvalloituksesta puhutaan runsaasti ja asiantuntijat pyrkivät kilpaa ennustamaan, milloin ja missä mittakaavassa kaikki tapahtuu. Toiset odottavat roboteista ratkaisua useisiin ongelmiin, toiset pelkäävät työpaikkojen menettämistä. Kukaan ei tunnu olevan varma siitä, minkälaisia töitä robottien avulla voidaan korvata ja mihin tarvitaan vielä ihmistä. Osaa ajatus robotista työkaverina kiinnostaa, osaa pelottaa.

Robotit tulevat – oletko valmis?

Hoitoalalla toivotetaan robotit tervetulleiksi

Hoitoala on yksi robotteihin myönteisimmin suhtautuvista aloista ja tähän joukkoon kuuluvat myös ikääntyneet hoidettavat. Hoitoalalla jopa 70 prosenttia ammattilaisista näkee robotit välttämättömänä apuna, sillä robotit pystyvät hoitamaan työt, jotka olisivat ihmiselle liian vaarallisia tai raskaita. Myös hoitoalalla pelätään toisaalta robottiteknologian kehityksen vaikutusta omiin työpaikkoihin, mutta toisaalta monet osaavat nähdä roboteissa myös mahdollisuuden kehittää oman työn sisältöä ja säästää itseä työn raskaimmilta osioilta.

Hoitoalalla toivotetaan robotit tervetulleiksi

Oppilaat saavat ohjelmoida robottia ja opettaa sitä tekemään erilaisia tehtäviä. Tähän mennessä robotit on opetettu esimerkiksi johtamaan pienempien oppilaiden jumppahetkiä. Oppilaat ovat ottaneet robotit innostuneina vastaan ja ne ovat kokeilukouluissa tuoneet myös uutta intoa opiskeluun.

Japanissa panostetaan robotteihin tulevaisuutta varten

Robotit tuntuvat siis olevan paikallaan ainakin mekaanisessa työssä ja jopa hieman reagointia vaativissa tilanteissa. Tehtaat ovat jo pitkään toimineet automatiikan varassa ja esimerkiksi älypuhelimissa tai auton järjestelmissä luotamme mielellämme erilaisiin järjestelmiin. Robottien kohdalla kysymyksiä alkaakin herätä yleensä siinä vaiheessa, kun ne alkavat muistuttaa entistä enemmän ihmisiä. On mahdollista, että tulevaisuudessa robotit ovat yhä enemmän ihmisten tavoin tietoisia ympäristöstään ja suhteestaan maailmaan. Näitä kysymyksiä käsitellään nyt aktiivisesti tutkijoiden kesken. Japani on edelläkävijä ihmismäisten robottien valmistamisessa ja kehittämisessä, ja toisaalta japanilaiset suhtautuvat robottien tulemiseen muuta maailmaa myönteisemmin. Japanissa kuuluisaksi on noussut mm. Kismet-robotti, joka on kehitetty sosiaalisesti älykkääksi. Kismetillä on kyky tulkita ihmisten tunnetiloja ja se pystyy myös vastaamaan niihin hymyilemällä tai muulla tilanteeseen sopivalla ilmeellä. Robotin ulkonäkö on varsin ihmismäinen. Robotti myös oppii jatkuvasti ollessaan vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Robottien liikkeistä on saatu hiottua jo todella luonnollisia, eikä päälle päin kovin helposti huomaa, ettei kyse olekaan ihmisestä. Japanissa panostetaan robottien kehittämiseen paineen alla, sillä maan väestö vanhenee kovaa vauhtia ja robotteja todella tarvitaan tulevaisuudessa auttamaan vanhusten hoidossa. Vanhusten uskotaan hyväksyvän helpommin ihmistä muistuttava robotti hoitajakseen, kuin konemainen rakennelma.

Japanissa panostetaan robotteihin tulevaisuutta varten

Ihmistä ei voi ohjelmoida

Tekoälytutkimukseen sisältyy uskomaton määrä erilaista tietoutta ja osaamista. Tutkijoita syytetään usein Jumalan leikkimisestä, mutta monet kertovat robottien kehittämisen opettavan lähinnä nöyryyttä. Elämä on monimutkaista ja monitasoista, eikä ihmismäisinkään robotti ole vielä lähelläkään ihmisen monimuotoisuutta. Eikä se olisi edes mahdollista, sillä ensin täytyisi tietää varmasti, mikä tekee ihmisestä ihmisen ja onko sellaista edes mahdollista ohjelmoida. Tällä hetkellä robotteja kehitetään siis tekniseksi avuksi ja ne uhkaavat lähinnä rutiinitöistä koostuvia työpaikkoja, kuten kaikki automaation kehittyminen. Parhaimmillaan tulevaisuuden robotit vapauttavat ihmiset käyttämään luovuuttaan, sillä siihen robotit eivät pysty.