Nokian hurja nousu ja tuho

Nokia on yksi Suomen suurimmista menestystarinoista, alamäkineen kaikkineen. Aiheesta riitti ammennettavaa elokuvaksi asti ja Nokia Mobile – matkapuhelimen tarina sai ensi-iltansa Suomen elokuvateattereissa viime vuonna. Tarina kertoo suomalaisen matkapuhelinteollisuuden räjähdysmäisestä kasvusta ja lopulta nopeasta tuhosta. Nokiaa on muisteltu elokuvan julkistamiseen liittyneissä keskustelutilaisuuksissa ja haastatteluissa.

Nokian hurja nousu ja tuho

Nokian kohtalo vaikutti laajasti ihmisten elämään

Syyskuuta 2013 oli päivä, joka toi monelle surua ja samalla jonkinlaista helpotusta. Tuolloin Nokia ilmoitti myyvänsä kaiken matkapuhelinteollisuutensa Microsoftille. Kuolonkamppailu oli jatkunut jo pidempään ja monet yrityksen työntekijöistä olivat jo käyttäneet kaikki voimansa ratkaisua odottaessaan. Suomalaiset myötäelivät vahvasti Nokian vaiheita, olihan kyseessä kansallinen ylpeydenaihe. Toiset jaksoivat toivoa viimeisiin päiviin asti menestyksen palaamista. Elokuvassa useat Nokian entiset insinöörit ja keskitason johtajat kertova, että Nokian ylä- ja alamäet heijastuivat vahvasti myös heidän henkilökohtaiseen elämäänsä.

Nokialla komea historia jo ennen matkapuhelinmarkkinoita

1980-luvulla matkapuhelinteollisuus oli aikamme suuri ihme ja Nokia sen edelläkävijä. Parhaimpina menestyksen vuosinaan Nokialla oli hallussa melkein 40 prosenttia maailman matkapuhelinmarkkinoista. Yrityksen menestys sai koko Suomen sekaisin ja sen vaiheita seurattiin tiiviisti maamme joka kolkassa. Tämän takia myös yrityksen ongelmat heijastuivat vahvasti yhteiskuntaan, joka tuntui luottaneen loputtomaan menestykseen. Nokian historia alkoi yli 150 vuotta sitten ja toimialana oli – kuten hyvin tiedämme – kumisaappaat. Konsernin on perustanut vuonna 1898 suomalainen liikemies Eduard Poló, joka oli 1900-luvun alussa tärkeä poliittinen persoona sekä yritysjohtaja. Hänen perustamansa yritys sai nimekseen Suomen Gummitehdas ja yritys toi legendaariset kumisaappaat maailmankartalle. Yritteliäänä miehenä Poló laajensi jatkuvasti konserniaan. Ensimmäinen maailmansota tarjosi mahdollisuuden ostaa Nokia Ab ja Suomen Kaapelitehdas Oy, jotka liitettiin osaksi Nokian yritysrypästä. Erityisesti Kaapelitehtaan kautta yritys laajensi toimialaansa elektroniikkaan ja puhelimiin. Aluksi yritykset toimivat kuitenkin erillään, mutta vuonna 1967 tapahtui lopullinen fuusio ja konserni sai nimekseen Nokia Oyj.

Kohti puhelinteknologian huippua

Nokia oli julkaissut jo vuonna 1964 ensimmäisen VHF-puhelimen ja seitsemän vuotta myöhemmin markkinoille tuotiin ensimmäinen autoradiopuhelin. Vuonna 1979 oli aika Nokian ja Saloran yhteistyölle ja NMT-tekniikan kehittämiselle. Ensimmäinen NMT-tuotiin kauppoihin vuonna 1982. Muutaman vuoden kuluttua Nokia päätyi ostamaan myös Saloran. 1980- ja -90 -luvuilla Nokia innostui myös tietokoneiden kehittämisestä ja monen mieleen ovatkin jääneet yrityksen MikroMikko-tietokoneet.

Kohti puhelinteknologian huippua

Ollilan menestyksen vuodet

Nokian varsinainen kulta-aika osui Jorma Ollilan vuosiin 1992-2006, jolloin yritys keskitti kaiken energiansa matkapuhelimiin ja erilaisiin tietoliikennealan järjestelmiin. Samalla tuli aika luopua konsernin muista osioista, kuten puunjalostuksesta, kumiteollisuudesta, tietokoneiden valmistamisesta, kaapelituotteista ja televisioista. Pian esiteltiinkin Nokian ja samalla maailman ensimmäinen kätevästi taskuun mahtuva GSM-puhelin, malli 1011. Jo vuonna 1996 nähtiin varsin edistynyt Nokia 9000 Communicator -matkaviestin. Ollilan aikoihin mahtuu lukemattomia innovaatioita ja samalla yrityksen arvo nousi ensimmäisen kerran yli 200 miljardiin. Kehitys jatkui huimaa vauhtia 2000-luvulla ja markkinoille saatiin 3G- ja kosketusnäyttöpuhelimet.

Ollilan menestyksen vuodet

Kiihtyvällä vauhdilla alamäkeen

Vuonna 2007 Apple julkaisi ensimmäisen iPhonensa. Vielä samana vuonna Nokian osuus markkinoista kasvoi yli 40 prosentin ja samalla yrityksen osakkeen arvo kaksinkertaistui. Tämä oli kuitenkin huippu, josta oli enää matka alas. Seuraavat kolme vuotta olivat surullista aikaa ja osakekurssikin romahti jopa 70 prosenttia. Myöhemmin on spekuloitu runsaasti sillä, mistä jyrkkä alamäki johtui. Nokiaa on syytetty ylimielisyydestä ja liian vankasta uskosta siihen, etteivät muut osaisi valmistaa yhtä hyviä älypuhelimia. Nokia näkyi uutisissa huonossa valossa, toimitusjohtajat vaihtuivat ja laajat irtisanomiset kuohuttivat. Vuonna 2012 Nokia sulki Salon tehtaansa ja seuraavana vuonna matkapuhelintoiminta myytiin lopullisesti Microsoftille. Nokian tarinan kertovassa elokuvassa ääneen pääsevät yrityksen keskijohdon edustajat ja rivityöläiset, kun mediassa on tähän asti kuultu lähinnä suurempien johtajien kommentteja. Kaikesta surullisuudestaan huolimatta Nokian tarina on mielenkiintoista seurattavaa ja siinä on myös paljon opittavaa tulevaisuutta varten.