Keksinnöt, jotka ovat arjessa välttämättömiä

Keksinnöt, jotka ovat arjessa välttämättömiä

Ihmiset ovat kautta historian keksineet välineitä, joilla arjen askareita saadaan helpotettua. Jo kivikaudella ihminen keksi käyttää kiveä hyödyksi ja valmisti siitä erilaisia työkaluja ja aseita. Ihminen onkin osoittanut kekseliäisyytensä kerta toisensa jälkeen ja on keksitty aina vain viisaampia ratkaisuja. Keksinnöt ovat muuttuneet vuosituhansien aikana ja monet nykyajan välineet pohjautuvat vanhoihin keksintöihin. Näitä ihmisen keksimiä välineitä käytetään päivittäisessä arjessa.

Sähkölaitteet

Ennen 1800-luvun loppua sähköä ei vielä ollut. Sen keksiminen lähti liikkeelle havainnoinneista. Staattinen sähkö tunnettiin jo kauan ennen tätä ja erilaisia hankaussähköä tuottavia materiaaleja, kuten meripihkaa, lasia, timanttia ja hartseja alettiin kutsua elektrisiksi. Meripihka on kreikaksi elektron. Huomattiin, että metallit eivät tuota hankaussähköä, mutta niiden kuitenkin havaittiin johtavan sähköä. Tämä johti lopulta mullistavaan keksintöön, joka on käytössä vielä tänäpäivänäkin. Tämä keksintö on sähkö.

lamppu Bubble

Lamppu on tietenkin yksi maailmanhistorian tärkeimmistä keksinnöistä. Kaarilamppuja käytettiin jo 1800-luvun alussa. Ne perustuivat kahden sähköistetyn hiilipuikon väliin muodostuvaan valokaareen. Valokaarilamppu patentoitiin vuonna 1846. Thomas Edison taas keksi hehkulampun vuonna 1879. Humphry Davy oli jo keksinyt hehkulampun toimintaperiaatteen, mutta Edison kehitti keksinnön täydelliseksi etsimällä lampulle parhaiten sopivia materiaaleja. Hän kehitti myös sähkönjakelujärjestelmän, jonka avulla lamppuja voitaisiin yleisesti käyttää. Ja kuten kaikki tietävät, lamppuja käytetään tänä päivänä kaikkialla.

Kello

Kello on vanha keksintö. Ensimmäinen mekaaninen kello keksittiin jo 1200-luvulla. Jo tätä ennen käytettiin mm. aurinkokelloja ja tiimalaseja, joilla pystyttiin mittaamaan aikaa. Yksi aurinkokellon huonoista puolista oli se, ettei se näyttänyt aikaa varjoisana päivänä. Vesikello oli savesta muodostettu kuppi, johon oli tehty reikä veden pois valumista varten. Kuppi täytettiin vedellä ja kun vesi pikkuhiljaa laski, ajan pystyi päättelemään kupissa olevista merkeistä. Kun mekaaninen kello vihdoin keksittiin, perustui se painovoimaan. Tällaiset kellot koristivat monen kirkon tornia. Kello oli aluksi vain rikkaiden etuja. 1500-luvulla niitä näkyikin varakkaimpien kodeissa. 1800-luvulla naiset kantoivat ranteissaan rannekelloja, kun miehet kantoivat mieluummin taskukelloa mukanaan. Kellot kehittyivät koko ajan ja 1900-luvulla keksittiin mm. kvartsikello, joka on nykyään yleisesti käytetty kello.

Kuljetus ja liikkuminen

Itseliikkuvasta, jousivoimalla toimivasta autosta heräsi ajatukset jo 1400-luvulla, kun Leonardo da Vinci pohti idean toimivuutta. Höyryä mietittiin seuraavaksi, kun Isaac Newton mietti, toimisiko se auton voimanlähteenä. Höyry otettiinkin käyttöön 1700-luvun lopussa ja maailman ensimmäinen auto olikin 1769 valmistettu höyryauto. Tätä Nicolas Josef Cugnotin suunnittelemaa autoa käytettiin armeijan tarkoituksissa ja se kulki 4 kilometrin tuntinopeutta. Autolla vedettiin lähinnä tykkejä.

Polttomoottori

Nykyaikainen polttomoottori otettiin autoissa käyttöön vuonna 1885. Jo tuolloin valmistajana toimi Mercedes Benzin perustaja, Karl F. Benz. Myös saksalaiset aktivoituivat autonvalmistuksen parissa ja Daimler kehittikin oman autonsa. Tästä lähti liikkeelle aktiivinen autojen kehitystyö, joka jatkuu edelleen, autonvalmistajien kilpaillessa keskenään ja valmistaessa toinen toistaan tehokkaampia ja parempia autoja. Autoja ja muita kulkuneuvoja liikkuu maailmassa joka hetki.Autojen lisäksi junat ovat nopeuttaneet liikkumista jo 1500-luvulta lähtien. Sitä ennen vaunuja oli työnnetty vain ihmis- tai hevosvoimin. James Watt keksi höyrykoneen 1820-luvulla ja rautatieliikenne sai alkunsa siitä. Nykyajan junat ovat paljon nopeampia ja suurempia kuin historian alkuperäiset junat, mutta ne ovat silti osa nykypäivää ja niiden avulla kuljetetaan sekä ihmisiä että rahtia. Juna on nopea ja helppo tapa liikkua silloin, kun halutaan päästä nopeasti pitkälle. Juna on monesti autoa viisaampi vaihtoehto liikuttaessa pitkiä matkoja Suomen sisällä.